Matti (Masa) Heikkilä
Olen kotoisin Vaasasta ja aloittanut tanssiharrastuksen jo 7-vuotiaana. Kokeilin nuorempana myös monia muita urheilulajeja ja niistä rakkaimpana mieleen jäi jalkapallo, jota pelasinkin 16- vuoden ikään asti.
Aloitin kilpatanssin Vaasan Viuhkassa Markku ja Ritva Hankosaaren opeissa. Tunsin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että tanssiminen erilaisiin rytmeihin on mielenkiintoista ja haastavaa. Lisäksi tietenkin oman mausteensa harrastukseen toi (ja tuo edelleen) toisen sukupuolen kanssa yhdessä liikkuminen.
Vaasassa vierailevista opettajista mieleen on jäänyt erityisesti Markku Keränen, joka auttoi minua nuorena eteenpäin niin tanssitaitojen kuin henkisen puolen kasvun kanssa. Tuohon aikaan 16-18 vuoden ikäisenä nousimmekin parini kanssa nopeasti kohti Suomen kärkitasoa Nuoriso luokassa.
Sanna-Maria (Sannu) Heikkilä
Olen Oulusta kotoisin ja aloitin tanssiharrastuksen noin 8-vuotiaana. Tosin vanhempani ovat sanoneet, että tanssin jo ennen kuin opin kävelemään.
Musiikki ja sen mukana liikkuminen, sekä oman kehon haastaminen ovat aina kiehtoneet minua. Tanssi on jotain, jota ilman en voi elää. Se auttaa jaksamaan paremmin arjessa ja tuo positiivista energiaa jokaiseen päivään.
Kasvattiseurassani Oulun Telemarkissa sain parhaan mahdollisen lähtökohdan tanssiuralleni. Salme ja Asko Raukovaaran siipien suojassa oli nuoren tanssijan hyvä harjoitella ja saada eväitä tulevaisuuteen. Minulle oli jo hyvin nuorena selvää, että haluan isona tanssijaksi. Pitkäjänteisellä työllä ja tavoitteellisella harjoittelulla mahdollistin sen, että unelmastani ammattitanssijana tuli totta.
Yhteinen historia
1998 kesällä elämässämme tapahtui uusi käänne. Matti, joka vielä tuolloin asui Vaasassa, muutti Ouluun. Omien sanojensa mukaan Masa tuli Ouluun armeijaan ja sen jälkeen tanssimaan Sannun kanssa, mutta todellisuudessa, (jos Sannulta kysytään), asia meni juuri toisin päin. Tuosta kesästä alkoi yhteinen tanssiuramme. Ensimmäiset kolme vuotta tanssimme 10-tanssia. Kolmen vuoden jälkeen tuli aika tehdä päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Päätimme jättää lattareiden tanssimisen ja keskittyä vakioihin.
Aktiiviamatööriuramme aikana tanssimme päivät opettajakoulussa ja illat harjoittelimme Telemarkin salilla. Kiireisimpinä amatöörivuosina kilpailimme yli 20 kilpailua vuodessa, suurimmaksi osaksi ulkomailla.
Vuonna 2006 siirryimme ammattilaisiksi. Tämä tarkoitti sitä, että oman tanssiharjoittelun rinnalle tuli suuremmaksi osaksi tanssin opettaminen. Noihin aikoihin muutimme Vaasaan työn perässä, jossa meidät edelleen työllistää kilpatanssin ja lavatanssin opettaminen Vaasan kahdessa seurassa, Rollingissa ja Viuhkassa.Â
Meillä on käynyt niin onnellisesti, että olemme saaneet rakkaasta harrastuksestamme ammatin. Vuonna 2000 aloitimme tanssinopettajaopinnot Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kilpa- ja seuratanssinopettaja -linjalla. Tuosta koulusta saimme paljon eväitä tulevaan ammattiimme, monipuoliseen tanssin osaamiseen ja opettamiseen.
Työ vie meitä tällä hetkellä ympäri Suomen maata opetus- ja tuomarointitehtävissä, sekä erilaisten esiintymisten johdosta.
Keväällä 2013 jätimme kilpaparketit taaksemme ja näin ollen saamme nyt keskittyä työntekoon ja uusien tanssijalupausten opettamiseen ja valmentamiseen.
On hienoa ja palkitsevaa, kun saa tehdä töitä niin usean ja erilaisen ihmisen kanssa. Opettajalle paras palkinto on nähdä oppilaan onnistuminen ja se, kuinka hän iloitsee tanssistaan. Tätä työtä on upeaa tehdä, ja toivommekin, että saamme jatkaa tämän työn parissa koko ikämme. Tämä antaa meillekin mahdollisuuden uusiin tanssin haasteisiin ja kokemuksiin. Kuka tietää, jos mekin vielä löydämme tältä alalta jotain uutta ja meille ennestään tuntematonta. Tanssi voi olla myös seikkailu!
Videon tekijä Jatta Heino / Pohjalainen.